Kauden 2002/03 toisen turnauksen otteluraportit




X-Men – SB-97 II 3–8


Lauantain ensimmäisessä pelissä X-Men jatkoi uskollisena samoja otteita, jotka edellisen turnauksen päättivät: yliyritystä ja turhautunutta tuherrusta hyökkäyspäässä sekä vastapainoksi sekavaa roiskimista ja pallonmenetyksiä omalla kenttäpuoliskolla. Tämän johdosta tehtyjä maaleja ei juuri tuulettelemaan päästy, mutta oman veräjän yllä punalamppu kumotti iloisesti läpi ottelun.

SB-97 paineli ensimmäisessä erässä 0–2 johtoon. Erän loppupuolella X-Men pääsi rankaisemaan vastustajan rötöstelystä: Vilhunen ruokki ja Nemo hoiti kuulan verkkoon, kun jäähyä oli ehtinyt kulua vasta kaksi sekuntia.
Toinen erä toisteli ensimmäistä: SB-97 käytti tehokkaasti maalipaikat hyväkseen ja mätti taas pallon kahdesti maaliin erän ensimmäisen kymmenen minuutin aikana. Rikkonaisen erän aikana X-men sai sähinää aikaan huomattavasti enemmän vaihtoaitiossa kuin kentällä: huolella laaditut ja etukäteen selkeiltä tuntuvat erikoistilannestrategiat eivät purreet, koska miesten määrä kentällä vaihteli jatkuvien jäähyjen takia molemmilla joukkueilla. X-Menin aika kuluikin lähinnä vaihtovuoroista neuvotellessa, mutta Juppe sentään piti joukkueen mukana pelissä sivaltamalla kaukaa ja pikku pompulla kavennuksen. Tauolle tappioasemassa 2–5.

Heti viimeisen erän alussa ylivoima taas hyödynnettiin, ja Nemo sylkäisi Tatsin syötöstä kavennuksen. Kituva toivonkipinä pelin kääntymisestä virisi, mutta SB-97 sammutti sen tehokkaasti tehden vielä kolme osumaa ennen armollista loppusummeria. Vastustaja ampui alusta asti paljon, kaukaa ja vaarallisesti eikä X-Menin kanalaumasta ollut noiden tykkien tukahduttajaksi.

Taululla komeilivat lopulta siis numerot 3–8. Taisi olla X-Men-historian verisin tappio.






HeVi – X-Men 2–4

Lähes mielipuolinen saunaillankiilto silmissään iltaotteluun marssi rivinsä koonnut, kurinalainen, sovittuja prinsiippejä kunnioittava ja joukkueena taisteleva X-Men. Tässä mittelössä otteista löytyi jo sitä peli-iloa, mitä oli heinähelteiltä asti pyritty esiin noitumaan.

Ensimmäisessä erässä taistelupari Kokkonen-Pötry esitteli tappavaa osaamistaan: Nemo kiiti laitaa ylös, käytti palloa päädyssä Tatsilla ja ampui nappipassista takuuvarman maalin. Erä jatkui tasaisissa merkeissä eikä lisäosumia nähty, joten tauolle mentiin yhden maalin johdossa.

Samoissa tunnelmissa eli tarkan pelin merkeissä jatkettiin toisessakin erässä. HeVi onnistui kuitenkin kertaalleen ujuttamaan pelivälineen upeasti torjuneen Vellun selän taakse. Ja sen kolmannen reboundin torjumista kenttäpelaajien oli aiheetonta jatkossakaan veskarilta vaatia, jos palloa ei siihen mennessä saada omatoimisesti väljemmille vesille…

Ratkaisuerässä X-Menin kapteeni otti tulenjohdon karvaisiin käsiinsä: ensin nähtiin Airin esityöstä aivan vastustajan maalialueen tuntumassa Jontun patenttiharhautus™, ja HeVin maalivahti sai konttailla kaivelemaan palloa verkkonsa perältä. Vajaan kahden minuutin päästä sama mies oli taas murtautumassa yksin vastassa seisseen kolmen miehen HeVi-puolustuksen läpi: ensimmäisestä rikkeestä nousi tuomarin käsi kaksiminuuttisen merkiksi, ja se viimeinen huitaisu tuotti päälle vielä rangaistuslaukauksen. Kuin hurmiossa häärännyt C sai itseoikeutetusti lähteä rankkaria ampumaan ja kuin varmemmaksi vakuudeksi nöyryytti vastustajan veskaria toistamiseen samalla veivillä.

Vajaat viisi minuuttia ennen ottelun loppua Tatsi piiskasi ylivoimatilanteessa pallon puolustajan paikalta kohti maalia, ja Airi ohjaili reikäkuulan maaliin. Loppuhuumassa X-Men tienasi vielä pari typerää kakkosta, ja HeVi pääsi loppusekunneilla kaunistelemaan numeroiksi 2–4.

X-Menin taktiikkamuutos siis toimi, kärsivällisyyttä ja malttia piisasi nyt aivan uudella tavalla etenkin puolustuspäässä, ja sitä kautta myös hyökkäykset saivat terävyyttä. Helpolla voittoa ei hellinnyt, mutta sitäkin ohraisemmalta se maistui. Ja olikohan se nyt se hallin kulmilla kyräillyt, pitkään nahkatakkiin ja baskeriin sonnustautunut ja riistohintaan pääsylippuja kaupitellut tumma kaveri, joka kuiski, etteivät Hedelmä- ja Vihannesosaston miehet olleet tappion karvasta kalkkia kurkkuunsa kuunaan kumonneet…


Rusty McDuck