KAUDEN 2002/03 KOLMANNEN TURNAUKSEN OTTELURAPORTIT



X-Men – RiVe-92 7–3



 Edellisen turnauksen jälkimmäinen ottelu palautti voitontahdon koko joukkueeseen. Makea HeVi-kaato alla X-Men lähtikin hakemaan kolmannesta turneesta täyttä pistepottia.
Aamukymmeneltä vastaan kyyristyi RiVe-92. Varhaisesta ajankohdasta johtuen X-Menin rivit olivat vielä epäjärjestyksessä, ja rähmäsilmäisiä gladiaattoreita valui vaihtopenkille ottelun jo käynnistyttyä. Peli lähti liikkeelle melko verkkaisissa merkeissä, mikä tuntui sopivan molemmille joukkueille.

Jonttu tosin ehti iskeä pallon verkkoon heti ottelun alussa, mutta mysteeriksi jääneestä syystä maali hylättiin. Perinteitä kunnioittaen vastustaja piti toki aluksi päästää niskan päälle, joten RiVe paineli vajaan kymmenen minuutin jälkeen 1–0 johtoon. Vajaan kahden minuutin päästä Tatsi kuitenkin kuittasi Nemon syötöstä numerot tasoihin. Erän päätteeksi Veskari-Vellu tienasi kiinnipitämisestä kakkosen, jota Señor Vilhunen pääsi myöhästymisensä ansiosta istumaan.

Toisen erän alussa Janne vapautui ensin jäähyaitiosta ja kahdeksan sekuntia myöhemmin Nemon syötöstä tekemään X-Menille 2–1-johtomaalin. Perinpohjaisesti herra ei ehtinyt tässä ottelussa hikoilla, sillä jo seuraavassa vaihdossa tuomaristo tarjosi hänelle ensin kakkosta ja sitten muutaman kommentin kuultuaan kymppiä. Otetaanpa kertauksen vuoksi Jannen peli: ensimmäinen erä aluksi narulla ja sitten loppu jäähyaitiossa, tokassa erässä kahdeksan sekuntia kentällä ja maaliteossa ja siten puoli minuuttia kentällä ja seuraavaksi taas kymmenen minsaa pahojen poikien boksissa. RiVe rankaisi jäähystä ja lopun erää ottelu aaltoili tasaisena. Taukovihellystä kuunneltiin numeroissa 2–2

Kolmatta erää ehdittiin hinkata vain puolisen minuuttia, kun RiVe iski taululle johtolukemat. Tämä ei kuitenkaan X-Meniä lattianrakoon suistanut – päinvastoin! Seuraavaksi nimittäin nähtiin salibandytaidetta à la Rysty&Nemo: kaksikko syötteli kerrassaan taiturimais-oppikirjamais-flipperimäisesti nippuun sekä Riven puolustuksen että maalivahdin. Objektiivisesti tarkastellen Rystyn tyhjiin viimeistelemä maali oli selkeästi kauden tähänastisista komein. Loppu olikin X-Menin juhlaa. Laukaukset alkoivat vihdoin painua oikeaa osoitteeseen ja tulosta syntyi. Ensin pommitti Jesse ja sitten Kanki peräti kahdesti kolmen minuutin sisään. Noita vetoja ja tuttuja tehoja joukkue oli jo syksyyn mittaan hieman ehtinyt peräänkuuluttaakin… Hetkeä ennen loppusummeria Pavel hakeutui vielä tekopaikkaan ja kaunisteli pakin jaloista loppunumeroiksi komeat 7–3.





 KKV III – X-Men 3–5

 Päivän toiseen otteluun rummutti jämäkät alkutahdit pakin paikalta Kimmo. Ruoska lauloi kahdesti ja ohjaili ottelun X-Menin kannalta juuri toivotunlaiselle alkutaipaleelle. Peli näytti kulkevan mukavasti nuottien mukaan, kunnes Vilhusen pannu taas vislasi: tällä kertaa tuloksena oli X-Men-historian näyttävin jäähykombinaatio eli 2+5+20 min. Sen seurauksena KKV pääsi pyörittämään 5–4-ylivoimaa seitsemän minuuttia putkeen.

Ensimmäisen erän loppuun ja toisen alkuun ajoittunut pitkä alivoima hoidettiin tarkalla puolustuspelillä vakuuttavasti ja ilman takaiskuja. Erän loppupuolella jo edellisessä ottelussa maalihanansa auki saanut Pavel Bynnönen siirsi X-Menin jo 3–0-johtoon, mutta heti perään KKV pääsi kaventamaan ja tauolle mentiin kahden maalin johtoasemassa.
X-Menin alivoimapeli tuntui jatkuvan ottelun loppuun asti, vaikka tasakentällisin pelattiinkin. KKV piti painetta omassa hyökkäyspäässään ja laukauksia sateli. Toki vastaiskuihin noustiin, vetoja saatiin mukavasti liikkeelle ja mm. Moppi lähetti pallon kolistelemaan vastustajan tolppia, mutta eipä omaa peliä mitenkään kontrolloiduksi voi kehua. Peli oli ketjumuutosten takia sekaisin, ja vaikka taistelumoraali olikin korkealla, joutui Vellu maalillaan venymään parhaimpaansa. Ja venyikin! Vastustaja tosin pääsi kaventamaan tilanteen 3–2:een, mutta veto tuli ensimmäisen KKV-maalin tavoin täydestä maskista.

Lopullisesti X-Menin päästi piinasta vasta viimeisen vitosen aikana tuttu tehomies: Nemo runttasi tällä kertaa ehkä enemmän tahdonvoimalla kuin taidolla pallon kahdesti KKV:n verkkoon Tatsin toimiessa jälkimmäisessä täysosumassa ruokkijana.

Kaiken kaikkiaan X-Menin peli alkaa jo hakeutua oikeisiin uomiinsa. Paljon toki riittää vielä töitä ennen kuin peli sujuu kuin paperilla, mutta suunta on jo oikea. Pään (-aukomisen) ohella pelissä on nyt myös sydän mukana, ja se paikkaa paljon ajoittaisia pelillisiä puutteita.
Voittaminen on muuten kiva laji.


19.11.02 Rusty McDuck